Taitaa kyllä olla enemmän niinpäin, että ne huutelee, jotka omaa rakkinettansa korjaa ojanpenkalla kädet mustana
Japsipyörät ylipäätään on minusta luotettavuudessaan vailla vertaa, ja se kuva mikä itselläni on japsimerkeistä, Kawasaki ei todellakaan asetu sinne huonompaan päähän. Ehkä kysymys onkin just siitä, että hyvää pitää mollata, jos ei itse omista
Omalla Kawalla meni kait 50-60 tkm ilman mitään muuta huoltotarvetta, kun öljyt, suodatin, tulpat, ilmanputsarit, ketjut uusiks kun kului loppuun... Siis perusasiat. Venanvälyksiin ei tarvinnut koskea sillä aikavälillä. Nokkaketju alkoi sitten lopulta kulua finaaliin, ja samaan aikaan vaihteensiirtäjä oli vääntynyt kuljettajan virheestä, niin ajotaukojen minimoimiseksi oli parempi rempata toinen kone samalla kun pyörä oli alkuperäisellä koneella ajossa.
Suzukista mulla on vähän epämääräinen mielikuva. Jos pyörä olisi nainen, Suzuki olisi lumppu tai homssu. Hyvä kone, mutta vähän päältäpäin hassu. Honda olisi lihavahko, mutta aina jakkupuvussa kulkeva virkanainen, johon voisi luottaa, ja parin punaviinilasillisen jälkeen saattaisi kulkea kovaa! Yamaha olisi nuori suorittajanainen jolle extremelajitkin maistuu, jos äijä ei lennä selästä... Kawasaki olisi kait sitten Hantta Krause
No ei vaan... Kawasaki olisi omaan tyyliinsä luottava, älykäs, rohkea, paha suustaan ja hieman tavallisen ja alakulttuurin välillä tasapainotteleva monitaitoinen nainen, jonka kanssa ei aika tule pitkäksi