Kawazi.Net

Joskus kovemmalla puuskittaisella sivutuulella ajaessa alkaa meno ryytymään ja syyksi paljastui noiden erillisfilsujen sivutuulialttius. Loppuu meinaan hööki koneesta kun sattuu tuulenpuuska kohdalle, kaasua joutuu vääntämään reippaammin lisää, jotta meno jatkuisi entisellään. Katetuissa peleissä tämä ilmiö ei varmaan tule ilmi, eikä tietysti alkuperäisen suodatinkotelon kanssa. Joskus jeesasi, kun siirteli kinttujaan putsareitten suojaksi tuulta vastaan.
Onkos muilla samoja kokemuksia asian tiimoilta?

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Onhan tuohon(kin) ilmiöön tullut tutustuttua! Toinen erillisputsareiden ongelmakohta on niin tuttu kesäinen sade - reunapytyt putoavat pelistä ylirikkaan seoksen johdosta. Tavallisella klassisella katteella ei ole asiaan oikein minkäänlaista vaikutusta, mutta tietenkin nämä nykypyörien muovit saattavat asiaan jotain vaikuttaakin - kunhan vaan ilmanputsarit ovat kokonaan siellä katteen suojassa.

_________________
Kun prätkistä puhutaan, niin vuodesta 1978 lähtien eli 45 vuotta ainoastaan Kawasakeja (14 kpl). Nykyisin reissu- ja käyttöpelinä Jörön ex-ZG1200B4:n ja Larryn yhdistelmä. Hätäkulkineena Riepulta ostettu Roope Anttoni.
Kaikkea v..tuilua ei kannata ottaa vakavasti!

Miten olisi jos tuollaiset suojaa sivusta tulevalle tuulelle/sateelle? Voishan siihen laittaa 'torven' patteriston ympärille tai pelkät sivukilvet? Ehkä reikäpeltiä... ja väri sekä' muotoilu tietysti pyörän hengen mukaan..

Toihan ei ole kaukana enää alkuperäisestä suodatinkotelosta Joka muuten taitaa olla paras keino kaikkiin vaivoihin, paitsi kaasareiden irroitus ja takaisinlaitto sessioihin.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Ei olisi ei, mutta lähtisi kaasareiden mukana näpsästi... kummasti jouduttaisi suutinsulkeisia

Vielä kun keksisi pikalukot imusarjan puolelle niin jouduttaisi entisestään

Z1 900 Kawassa oli 72/73 ja 74 malleissa iso pohjamutteri uimurikammion pohjassa, josta pääsi vaihtamaan suuttimet näppärästi vaikka muiden pitäessään tupakkitauon, seosputki pyöräyttää pois ja suutin sen päässä vaihtoon. Kuten noissa Mikunin VM 33 Smoothboreissakin. Tuohon aikaan ajateltiin vielä asennuksen helppoutta.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Meinasin kokeilla yhdellä K&N suodattimella siis alkuperäisellä kotelolla mutta veistää takaseinän ja reunat auki ja tekee semmoisen siipimutteri kiinnitteisen suodattimen, eiköhän sekin auta ja on sit helppo ottaa kotelo pois ja asennella takaisin kun se taka kotilo puuttuu kokonaan ja sekin vielä että näyttää alkuperäiseltä

Juu, tuttua on koipien heiluttelu. Sopivasti kun kinttujaan vispaa niin saa mm. optimaalisen tehonlisäyksen esim. ohitustilanteessa!
Tämä tietysti voi viedä hieman katu-uskottavuutta..

Roudausteippiä on joutunut 1. ja 4. suodattimiin käyttämään pahimmilla vesikeleillä, kun matka meinasi tyssätä kokonaan.
Alkuperäinen imukotelo olis kyllä hyllyssä, mutta ne imuäänet... AH!

Moottoripyöräily on usein turhamaista. Jee.

_________________
Pysykää kaidalla tiellä..

tässä sen taas näkee! mitä enämpi viriosia(k&nsuodattimet).... sitä enämpi kaikenlaista säätöä sanokaapas "gurut" mikä on vapavirtaussuodattimien paremmuus?...werrattuna orkkissysteemiin

Kaksi tärkeintä:
1. Hengittää paremmin
2. Voi putsata eli eivät ole kertakäyttökamaa, kuten orkkispaperiputsarit
Mutta kuten tässäkin on tullut ilmi erillisputsareilla on omat huonot puolensa - paras ratkaisu lienee K&N orkkiskotelossa.

_________________
Kun prätkistä puhutaan, niin vuodesta 1978 lähtien eli 45 vuotta ainoastaan Kawasakeja (14 kpl). Nykyisin reissu- ja käyttöpelinä Jörön ex-ZG1200B4:n ja Larryn yhdistelmä. Hätäkulkineena Riepulta ostettu Roope Anttoni.
Kaikkea v..tuilua ei kannata ottaa vakavasti!

ok. "hengittää" paremmin ,mutta eikö silloin mene seos laihalle ja joutuu rassaamaan taas suuttimia?

"ok. "hengittää" paremmin ,mutta eikö silloin mene seos laihalle ja joutuu rassaamaan taas suuttimia?"

No mutta Lewis, pitäshän sun kitaristina tietää mikä on tärkeintä: SAUNDI!

_________________
Pysykää kaidalla tiellä..

jee! kyllähän mä tuon ymmärrän SOUNDI! vähän niinku stratocasterissa! rock! valitettavasti en ole koskaan ajellut K&N :llä kai niitä sit myydään myös äänillä

Nuo äänet mä ymmärrän... Mutta eikö: Orggis suodatin=ei niin vapaavirtaus, vapaampi virtaus=huonompi suodatus, eli ei suodatinta=vapainvirtaus=parhaimmat saundit?????
Onko vapaavirtaus suodin ikäänkuin kompromissi???? Suodatetaan, muttei niin paljon???

_________________
Elämä etenee, ei aina hyväänsuuntaan, mutta etenee kuitenkin.
Ei riemulla rajaa...
Kawasaki ZG 1200
Kawasaki GPz 750 Turbo

Ei se taida ihan noin mennä, jos puhutaan K&N:n vapareista, joissa suodatus perustuu öljyttyyn kankaaseen - suodattaa hyvin. Eri asia on sitten kaiken maailman Power Filterit, jotka ovat myös kankaisia, mutta niitä ei öljytä - kaikki hyttystä pienemmät menevät läpi! GeeTeessä ja Turbossa on vakiona putsattava ja öljyttävä vaahtokumi-putsari - toimiva ja pitemmän päälle halpa ratkaisu.

_________________
Kun prätkistä puhutaan, niin vuodesta 1978 lähtien eli 45 vuotta ainoastaan Kawasakeja (14 kpl). Nykyisin reissu- ja käyttöpelinä Jörön ex-ZG1200B4:n ja Larryn yhdistelmä. Hätäkulkineena Riepulta ostettu Roope Anttoni.
Kaikkea v..tuilua ei kannata ottaa vakavasti!

Hmmmm... Ymmärrän... Gpz900r omasi myös sellaisen pestävän ja öljyttävän putsarin...!!

_________________
Elämä etenee, ei aina hyväänsuuntaan, mutta etenee kuitenkin.
Ei riemulla rajaa...
Kawasaki ZG 1200
Kawasaki GPz 750 Turbo

Ikävä taas vedellä mattoa jalkojen alta, mutta erillisten vapaavirtaus suodattimien ero orgis suodatinkotelossa olevaan vapaavirtaussuodattimeen ja niiden vaikutus suutinkoon muuttamiseen ei johdu erillisvilsujen paremmasta hengittävyydestä vaan siitä että ne erillisfilsut vaikuttavat kaasuttimen luistin takana vaikuttavaan alipaineeseen ja virtauspisteen muuttumiseen seosputken ja luistin neulan kohdalla, joka heikkenee ja sen takia joudutaan käytämään isompaa pääsuutinta, jotta saataisiin sama seossuhde kuten aikaisemmalla orgiskotelolla. Eli kone ei käy laihemmalla paremman hengittävyyden vuoksi erillisfilsuilla, vaan että kaasarin tointatapaa on muutettu ja sitä joudutaan kompensoimaan suutinkokoa muuttamalla.

Juuri tuosta syystä erillisfilsuja ei suositella CV-tyyppisten kaasareiden kanssa käytettäväksi, koska se vaikuttaa alipaine luistin toimintaan juuri tuon muuttuneen alipaineen takia pitäen luistia väärässä asennossa ja tämän seikan vuoksi suutinkokoa joudutaan suurentamaan runsaasti, jotta oikea seossuhde säilyisi. Jos kaasarin taakse laitetaan putkenpätkät, muuttuu siellä vallitseva alipaine ja kaasutin toimii, kuten pitäisikin. Tämän vuoksi käytetään kilpavehkeissä imuilman kiihdytyssupppiloita.

Aiheeseen liittyen kuuluu vielä resonanssiahtaminen, mutta taitaa mennä offtopic.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Eli homma toimii jos alkuperäinen koppa poistetaan ja erillisfilsut laitetaan vapautuneeseen tilaan ja putket väliin? Samalla pääsee sivutuulesta eroon ja kaasarien irroitus helpottuu..

Jep, jos sivutuuli ei pääse vaikutamaan noihin filsuihin. Satasen vauhdissa sivutuulikin käyttäytyy erilailla pyörän rakenteissa kuin kävelynopeudessa.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Mikä se mahtaa olla nopeus ilmalla kaasarinkurkussa, kun mylly pyörii noin 8000 kierrosta/min. ?(tyynellä säällä )

_________________
http://www.iltalehti.fi/autot/200707126345160_am.shtml

Riippuu koneen koosta. Isommalla koneella nopeampi kun pitää samassa ajassa imaista isompi ilmamäärä

Niin, ja nopeus on suurimmillaan kun mäntä on puolivälissä...

Luulis, että olis aina melko vakio Isommassa koneessa on kait isompi kaasari Ja nopeus on aina vakio jos vena on auki

_________________
http://www.iltalehti.fi/autot/200707126345160_am.shtml

Z750 ja Z1100 on samat kaasarit ja kurkut, 34mm. Nopeus ei ole silloin vakio vaan se kasvaa ilmamäärän kasvaessa aikayksikköä kohti. Venat taitaa olla erikokoisia, mutta se ei vaikuta nopeuteen kurkussa. Nopeus on vakio kun vena on kinni ja silloin se on nolla

Lisää kysymyksiä, kun tulee hyviä vastauksia Mihin perustuu, että nopeus on suurimmillaan, kun mäntä on puolivälissä

_________________
http://www.iltalehti.fi/autot/200707126345160_am.shtml

Geometriaan. Kun mäntä on ylhäällä sen nopeus on nolla, sin (0) = 0, kun kampura kääntyy 45 astetta niin nopeus on sin (45) = 0,7 ja kun mäntä on puolivälissä niin saavutetaan maksiminopeus sin (90) = 1. Tästä eteenpäin vauhti taas hidastuu kunnes alakuolokohdassa se on nolla. Ja sitten takas ylös..

Tämä on siis teoria jota hieman sekoittaa se, että pitää ottaa huomioon myös kiertokangen aiheuttama virhe. Mainitut arvot pätee täysin kiertokangen alapään nopeuteen, itse männän nopeus riippuu edellisen lisäksi myös männän liikeradan ja kiertokangen kulmasta. Pitää siis tietää lisäksi iskunpituus ja veivikulmat

Mitä tästä opimme Ilman virtausnopeuden vaihtelu kaasareissa perustuu geometriaan Vaihteleeko nopeus

_________________
http://www.iltalehti.fi/autot/200707126345160_am.shtml

Niin eikös se ole niin että männän yläkuolokohta on eri kuin kiertokangen suora asento poraukseen nähden ?

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Oisko nuin

_________________
http://www.iltalehti.fi/autot/200707126345160_am.shtml

Jep, männäntappi on ainakin Kawoissa hieman keskipisteen takapuolella.
Laitappa samalle männäntapille saman koneen kaksi mäntää nuolet vastakkaisiin suuntiin ja katso mäntien linjaa. Ne ovat eri linjalla toisistaan parin millin luokkaa (ei oo kyllä tarkka mitta) tuolla mittauksella.

_________________
Only, I've got a bronze badge to say I'm one of the good guys.

Hmm.. sehän tarkoittaa sitä, että kanki on suorassa vähän ennen kun mäntä saavuttaa yläkuolokohdan. Näin siis kun pata pyörii myötäpäivään oikealtapuolelta katsottaessa. Varmistaa koneen pyörintäsuuntaa kun potku tulee eli männän aloittaessa alastulon on kiertokanki sivussa painaen kampea eteenpäin kiihtyvällä momentilla ja nopeudella..