Käväisin tuossa Biketeamin koeajopäivillä sysäämässä Tuota ZH2 mallia.
Ensimmäinen huomio oli pyörän korkeus. Istumakorkeus yllätti meikäläisen persjalkaisen, kun heitin jalkaa yli, niin piti alkaa toisella varvastelemaan.
Siinä missä Z1000 mallissa istuu tavallaan pyörän sisällä, kuskin istuessa syvällä tankin takana, ZH2 mallissa istui niinkun pyörän päällä. Asento ja koipikulmat oli muuten hyvät, tuo korkeammalla istuminen vaan hämäsi.
Sitten Se moottori.. Aika moinen pakkaus. Voima puhuu tässä ihan eri levelillä Z1000 verrattuna.. Ajelin Sport mode päällä, eli täydellä teholla rajoittimet minimissä.. siis keulimisen rajoittimet ym. nykyvehkeitten hienoudet..
Kiihtyvyys on todella rajua kun ahdin alkaa työnsä kierroksilla, peli kampeaa väkisin etusta ilmaan pelkästä väännöstä kolmella ekalla vaihteella.
Sitten se vaihteisto.. Lootahan on varustettu quickshifterillä, eli vaihdot voi tehdä täyskaasulla, isommalle ja kaasu pois pienemmälle myös. Vähän niinkuin sellainen Mankin puoliautomaatti, mutta täyskaasulla toimiva.
Tuo ominaisuus teki fiiliksen, että kuin olisi roikkunut raketin kyljessä ja vasen jalka mätti isompaa sisään nonstoppina, erikoinen fiilis nimenomaan nakupyörällä tuulen repiessä kuskia vauhdin kasvaessa todella nopeasti. Suunta vaan oli tietä pitkin, ei planeettojen välillä.
Rajuin ikinä kokeilemani pyörä, josta tuli väistämättä aikoinaan eka H2 koeajo 80-luvun alussa. Samanlaista pelonsekaista kunnioitusta kuten silloin.. Tangosta piti kiinni kuin hukkuva oljen korresta.. paitsi tämä oli tukevine runkoineen ja tehokkaine jarruineen aika lailla hallinnassa.
Voimaa oli toki normaaliajoon, joka sekin onnistuu tällä pyörällä.
Huh mikä laite.. Jos lompsassa olisi riittävästi tuohta, voisin sunnuntai aamuisin taluttaa säiden ollessa kohdallaan tälläisen pelin lähimutkareiteille aiheuttamaan pahennusta
Tästä tulee mieleen Tri Jekyll ja Mr Hyde ilmiö, minkä tämä kuskissa saa aikaiseksi.
Alla pätkää tuosta kiihtyvyydestä..
https://www.youtube.com/watch?v=0E0vyOk_oPs